Alutorit
Alutorit | ||||
---|---|---|---|---|
Merkittävät asuinalueet
| ||||
Kielet | alutor, venäjä | |||
Uskonnot | šamanismi, ortodoksisuus | |||
Infobox OK |
Alutorit ovat Kamtšatkan alueella Venäjällä elävä etninen ryhmä. Heidät luokitellaan joskus korjakkien alaryhmäksi. Alutorien alkuperäinen kieli on alutor, jota puhuu nykyisin 40 henkilöä. Alutoreja ei luokitella omaksi kansakseen virallisissa tilastoissa, mutta heitä arvioidaan olevan 2 000–3 000.
Historia
Alutorit joutuivat muiden alueensa kansojen mukaan Venäjän vallan alle 1700-luvun aikana. Heidän mailleen alkoi 1800-luvulla tulla lähetyssaarnaajia, jotka käännyttivät paikalliset ortodoksisuuteen. Lähetyssaarnaajia seurasivat venäläiset kauppiaat. Neuvostoliiton myötä perustettiin Korjakkien kansallinen piirikunta vuonna 1930, johon myös alutorien alueet kuuluivat. Kolektivisoinnin myötä alutorit pakotettiin asettumaan aloilleen. Tänä aikana alutorit omaksuivat muun muassa venäläistyylisen vaatetuksen ja tavat. Myös koulujärjestelmä sulautti heitä venäläisiin. Nykyisin alutorin kieltä ja vanhoja tapoja pidetään vanhanaikaisina.[1]
Kulttuuri
Alutorit yhdistivät korjakkien harjoittamaan pienimuotoiseen poronhoitoon merellä metsästyksen ja kalastuksen. Kesäisin kalojen kutuaikana suuri osa alutoreista muutti jokien suille jättäen porot nuorien paimenten huolehdittavaksi.[2] Alutoreilla oli monia legendoja, jotka keskittyivät tarinoihin sodankäyntiin naapurikansojen kanssa. Tarinoiden sankarit kuvattiin usein puoliksi eläimiksi.[3]
Lähteet
- William W. Fitzhugh ja Aron Crowell: Crossroads of Continents. Smithsonian Institution Press, 1988. ISBN 0-87474-442-3. (englanniksi)